Ryusei Fukushikai -yhtymän vieraat kiittelivät yhteistyön edistymistä
Hanako-seminaariin osallistunut Ryusei Fukushikai -yhtymän johtaja Kayoko Fujimoto kiitteli yhteistyön edistymistä suomalaisten kanssa sosiaali- ja terveysalalla. Kolmipäiväinen seminaari oli osa viisihenkisen japanilaisryhmän viikon kestänyttä asiantuntijavierailua huhtikuussa 2012.
Vaikutteita uuteen päiväkotiin
Kayoko Fujimoto kävi tutustumassa suomalaiseen päivähoitoon jo ennen Hanako-projektia syksyllä 2009. ”Olimme perustamassa Ryusei Fukushikai -yhtymään päiväkotia ja halusimme ottaa oppia muista maista. Suomi oli mielenkiintoinen PISA-tutkimuksissa saavuttamansa menestyksen johdosta. Halusin selvittää, miksi Suomi pärjää niin hyvin”, Fujimoto muistelee.
PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein OECD:n jäsenmaissa 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa. Tutkimukset keskittyvät siihen, kuinka nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja.
Ensimmäisellä vierailullaan Fujimoto tutustui mm. Viikin päiväkotiin. ”Mileenpainuvinta minulle oli luonnonläheisyys. Päiväkoti sijaitsi luonnonkauniissa paikassa ja lapset vietiin retkille kauniiseen syksyiseen metsään”.
Pienet yksiköt ja tilavat huoneet
Ryusei Fukushikai -yhtymän vanhuspalvelujen johtaja Masato Kato ihasteli yksiköiden pientä kokoa ja modernia tekniikkaa. ”Osakassa vanhainkodit ovat paljon suurempia. Useimmissa asuu vähintään sata vanhusta. Villa Tapiolan dementiakodissa asukkaita oli vain muutama kymmenen ja hoitovälineet olivat kehittyneempiä kuin Japanissa.”
Itäkeskuksen palvelutalon ryhmäkodeissa aiemmin vieraillut Fujimoto kiinnitti huomiota huoneiden tilavuuteen. ”Japaniin verrattuna vanhuksilla oli isot huoneet. Huoneissa oli tilaa omille tavaroille, joita asukkaat olivat tuoneet mukanaan. Osaka on niin kallis, ettei tällaiseen tilavuuteen ole varaa.”
Paljon pikkuannoksia
Ryusei Fukushikain edustajat halusivat tällä kertaa tutustua lähemmin oppilaitosten ja vanhainkotien ateriapalveluihin. Pääkokki Yasuaki Matsumoto ja ravitsemussuunnittelija Kaori Suma pitivät suomalaisten ruokien maistamista mielenkiintoisena kokemuksena.
Merkittävimpänä erona Japaniin verrattuna he pitivät aterioiden koostumusta. ”Täällä pääruoka koostuu vain yhdestä annoksesta, joka voi olla vaikkapa keitto tai maksalaatikko. Japanissa ateria koostuu monista pikkuannoksista kalaa, lihaa, vihanneksia, levää jne”, Matsumoto kertoo.
Pienten lautasellisten etuna Suma pitää asukkaiden henkilökohtaisten mieltymysten huomioimista. ”Tavoitteena on henkilökohtainen ateria. Esimerkiksi proteiinin turvaaminen on tärkeää, mutta mieltymysten mukaisesti voidaan vaihdella lihan ja kalan määrää. Useimmat vanhukset suosivat kalaa, mutta he pitävät myös lihasta, kunhan se valmistetaan mieluisasti”.
Villa Tapiolan asukkaat ja ravintola Henricuksen asiakkaat saivatkin tilaisuuden maistella Matsumoton tekemää japanilaista ruokaa, joka sai ihastuneen vastaannoton. Henricuksen listalle ilmestyi uutuutena Espoo-kääryle. Omnian opiskelijoille Matsumoton työn seuraaminen tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua lähemmin japanilaisen ruoan valmistukseen.
Yhteistyöllä ratkaisuja vaikeuksiin
Ryusei Fukushikai -yhtymä tuli mukaan Hanako-projektiin Fujimoton ensimmäisellä vierailulla tulkkina toimineen Kumiko Hiltusen välityksellä. ”Kun Kumiko kysyi minulta Omnian kansainvälisen toimiston pyynnöstä, haluaisinko mukaan Hanako-projektiin, myönnyin empimättä, Fujimoto naurahtaa.
”Nyt on meneillään kolmas yhteistyövuosi. Olen hyvin tyytyväinen tuloksiin ja toivon, että voimme syventää yhteistyötä. Olemme löytäneet paljon yhteistä ja ehtineet tutustua toisiimme. On ilahduttava kokemus osallistua seminaariin, jossa tapaa jo tuttuja ihmisiä. Jatkossa voimme toivottavasti pureutua järjestelmiemme eroihin ja vaikeuksiin, joita ne kohtaavat. Uskon, että voimme oppia toisiltamme ja kehittää uusia tapoja, jotka helpottavat toimintaa”, Fujimoto kiteyttää.